Mitä kendo on?
Kendo eli "Miekan Tie" (ken 剣 do 道) on japanilaiseen miekkailuperinteeseen pohjautuva moderni budolaji, jossa pyritään tekemään pisteen arvoinen hyökkäys lyömällä bambumiekalla eli shinailla vastustajan suojavarusteilla suojattuun osumakohtaan päähän, ranteeseen tai kylkeen. Kendon perimmäisenä tavoitteena on opettaa ja kehittää harjoittajan mieltä ja kehoa vanhojen perinteisten miekkailumenetelmien avulla.
Lisätietoa löytyy mm. http://kendoliitto.fi/lajit/kendo/ ja Wikipediasta.
Onko harrastukselle ala- tai yläikärajaa?
Ei. Kaikenikäiset ja -tasoiset harrastajat voivat turvallisesti harjoitella keskenään. Junioritasolla nuorimmat aloittavat 5-6 vuoden ikäisinä.
Pitääkö varusteet ostaa heti aloittaessa?
Alkeiden harjoitteluun riittää vaatetukseksi verryttelyhousut ja t-paita. Kuten muissakin budolajeissa, kendossa ei käytetä jalkineita, vaan harjoittelu tapahtuu paljain jaloin. Peruskurssin alussa seura antaa shinain, eli bambumiekan noin 30 euron hintaan. Peruskurssin jälkeen tulee ajankohtaiseksi hankkia hakama ja keikogi (tumman sininen harjoitusasu). Noin puolen vuoden harjoittelun jälkeen useimmat alkavat harjoittelemaan varusteiden kanssa.
Mitä varusteet maksavat?
Kendo-gi (takki) ja hakama (leveälahkeiset housut) maksavat tyypillisesti noin 130-200 €. Vaikka ajan mittaan niistä kuluu väriä, ovat ne varsin pitkäikäisiä harjoitusasuja joita hyvin huollettuna hyvin harvoin tarvitsee uusia.
Bogu, eli suojavarustesetti maksaa noin 300 € ylöspäin. Bogut ovat myös kestävää kamaa, lähinnä kuluvia osia ovat kiinnitysnarut eli himot ja kotet eli hanskat – kämmenpuolen nahka kuluu aikanaan. Varustesettiin kuuluu men(kypärä), kotet(hanskat), do(rintapanssari) ja tare(lantion aluetta suojaava vyö).
Onko kendo vaikeaa?
Kendo on yksinkertaista, mutta se vaatii pitkäjänteistä harjoittelua sekä paljon toistoja. Sallittuja lyöntikohteita on neljä, joista yksi on pisto. Lajin perusharjoitteissa hiotaan lyöntien tekniikkaa, joita lopulta pyritään soveltamaan käytäntöön ottelun muodossa. Kun perusteet on pääosin hallussa, harjoitteluun lisätään vähitellen vastatekniikkaa ja variaatioita. Onnistuneet lyönnit pohjautuvat kuitenkin hyvin vahvasti perusteisiin, joten pitkäaikainen kendoka tyypillisesti harjoittelee ja toistaa perusasioita koko harrastuksensa ajan.
Pitääkö olla hyvä kunto?
Ei tarvitse. Kendo ei vaadi mitään aiempaa liikunnallista taustaa. Kunto kohenee tehdessä.
Onko laji turvallinen?
Kendo on kamppailulajeista turvallisimmista päästä. Varusteet ovat hyvin suojaavia, jonka lisäksi lajin kulttuuriin kuuluu harjoitusparin huomioonottaminen loukkaantumisien välttämiseksi. Pahimmat vammat ovat korkeintaan mustelmia, venähdyksiä tai rasitusvammoja.
Miksi kendossa huudetaan?
Huutamisella on suora yhteys hengittämisen kautta lyönnin tehokkuuteen. Kun huutaa palleasta asti lyönnissä, keho rentoutuu, jolloin liike on paljon nopeampi ja tehokkaampi. Sitä tehdään oikeastaan samasta syystä kuin voimailijat, keihäänheittäjät ja tenniksen pelaajat, mutta kontrolloidummin.
Onko kilpailu olennaista kendossa?
Osalle on ja osalle ei. Lajin hyvä puoli on se että, voit harrastaa sitä siitä huolimatta kuinka paljon käy kisoissa. Kisaaminen tuo kuitenkin oman mausteensa kendoharrastukseen ja sitä voi tehdä silloin kuin mieli tekee. Suomessa järjestetään kaikille avoimia kisoja kaksi kertaa vuodessa ja muualla Euroopassa useammin. Suomea edustaa myös kendon maajoukkue EM- ja MM-kilpailussa, jossa on edustusta myös Oulusta.
Tehdäänkö kendossa vyökokeita?
Kendossa on käytössä samankaltainen graduointijärjestelmä kuin muissakin budolajeissa, mutta kendossa ei kuitenkaan käytetä värillisiä vyötunnuksia tai muitakaan ulkoisia merkkejä osoittamassa vyöarvoa. Alemmat vyöarvot 6.kyu:sta 1.kyu:hun vastaavat suunnilleen muiden lajien värillisiä vöitä keltaisesta ruskeaan ja korkeammat dan-arvot ns. mustia vöitä. Nykyisin dan-arvoja myönnetään 1. danista 8. daniin. Kyu-arvot ovat kansallisia, dan-arvot kansainvälisiä. Ensimmäisen mustan vyön arvon saavuttaa minimissään kahden vuoden sisään aloittamisesta, mikäli harjoittelu ja leireillä käyminen on säännöllistä. Vyöarvojen suorittaminen ei ole kuitenkaan harjoittelun tarkoitus, vaan ne toimivat luonnollisen kehityksen mittareina.